sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Asiaa kakusta ja vähän muustakin

Perjantaina tulikin oikein kiukutuksen kiukutus töissä kun menin ruokatauolle ja eväsrasia tippui kynsistä lattialle ja sinnehän ne rakkaudella valmistetut jauhelihat ja kasvikset levisi. Voi kyynel. Ääretön ketutus moisesta vahingosta heti kun ajattelin jo valmiiksi miten olenkaan kiukkuinen iltapäivällä kun älytön nälkä iskee. Söin sitten sen iltapäivän välipalan lounastauolla. No, mitäpä tein sitten iltapäivällä, söin palan työkaverin tuomaa suklaakakkua. Se oli tietoinen valinta ja arvelin, että tuskinpa se kakkupala minun maailmaa heilauttaa. No kannattiko syödä? Juu ja ei, eka muruset maistuivat taivaallisen hyvältä mutta sitten rupesi jo ällöttämään. "Entinen Satu" olis voinu kyllä syödä vaikka koko kakun, helposti, no ei ehkä ihan koko kakkua, oli se sen verran makeaa. Todennäköisyys syödä se kakkupala olisi ollut pienempi ellei olisi siis ollut nälkä.
Vasta puhuttiin taas Kepan kanssa entisistä (lähinnä minun) elämäntavoista, siitä miten lähes joka päivä piti saada jotain hyvää, varsinkin iltaisin oli se hetki kun teki mieli herkutella. Ihan typerä ja turha tapa. Se älytön herkkujenHIMO multa on oikeastaan kokonaan kadonnut, luojan kiitos, ainakin toistaiseksi. Enemmän tekee mieli esim. ruisleipää, hedelmiä, marjoja, pähkinöitä tms.

Noh, asiasta toiseen eli viikonloppuun. Sain kuin sainkin houkuteltua Kepan lähtemään GoExpoon ja mukaan lähti kaksi teiniäkin. Suuntasimme siis naistenpäivän kunniaksi sinne. Paljon oli nähtävää ja ihmeteltävää ja uskon, että jokaiselle liikunnasta tms. kiinnostuneelle jotakin.



Itseänihän kiinnosti nuo Fitnesskilpailut eniten ja niitä sitten katsottiin muutamaan otteeseen. Teinit kävivät katsomassa heppoihin liittyviä juttuja, vikellystä, esteratsastusta ym. Kävin kyllä itsekkin vähän rapsuttelemassa heposia. Siellä olikin paljon tietoa ja juttuja hevosista kiinnostuneille.
Paljon meni aikaa kierrellessä, tuntui, että eniten oli näytteilleasettajia pyöräilyyn ja kalastukseen liittyen. Messuilla oli myös erikseen Kuva ja Kamera- osasto, se oli ihan hyvä. Lapsille oli paljon mahdollisuuksia kokeilla kaikenlaista, esim. palloilulajeja ja seinäkiipeilyä.
Syöminen oli sitten päivän aikana mitä oli, monta kupillista kahvia ja kaikenlaisia maistiaisia ja rahkaa, tuota Arlan rahkaa tuli pari purkkia syötyä myös, mansikan makuinen oli tosi namia.
Ennen kotiin lähtöä katsottiin vielä palkintojenjakoa.



Muistaakseni Figure-sarjasta nämä kilpailijat


Paljon kauniita ja hyväkroppaisia naisia, siinäpä sitten vähän lisämotivaatiota itsellekkin. Pakko kommentoida tuota keskimmäistä kuvaa, onko tuo voittajan rintavarustus kaunis? Mun mielestä niin luonnottoman näköinen, ettei ole kaunis.

Mukava ja mielenkiintoinen päivä oli kyllä ja saatiinpa vielä kotimatkalle mukavaa matkaseuraakin


Nimittäin ihana Anna joka tuli kotimatkan meidän kyydissä. Aiemmin ei oltukaan livenä tavattu, Anna olikin juuri sellainen kuin blogin ja meidän kirjoittelun perusteellakin oletin, eli sellainen luonnollinen ja mukava tyyppi. Toivottavasti nähdään pian uudestaan.

3 kommenttia:

  1. Kiitos vielä kyydistä ja seurasta, näitä lisää! :)

    Ja joo tuo rintavarustus: saatoitkin huomata miun päänpyörittelyt jo paikan päällä...

    annamuntreenaa.fitfashion.fi

    VastaaPoista
  2. Voi, olen vähän kade, kun en itse päässyt Expoon myös.
    Aina jälkikäteen iskee se haikeus, että olisipa kiva olla mukana.

    Mä katsoin tuota rintavarustusta myös, mutta ehkä hänellä on syynsä.
    En itse ole mitenkään silikonimyönteinen, mutta jokainen varmasti tekee valinnat oman elämänkokemuksen ja muun pohjalta. Sitähän me ei voida tietää, mitkä syyt on johtaneet noin suuriin rintoihin. Hirmuinen homma on tuollakin misulla takanaan, että on päässyt tähän voittajakolmikkoon. Siispä hatunnosto siitä.
    Silarit ovat varmaan toissijainen juttu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on, sen hatunnoston ansaitsee kyllä jokainen joka niin kovan työn tekee, että saa kroppansa hyvään kuntoon tai esim. tuollaiseen kisakondikseen.

      Poista