Tavoitteista ja haaveista

Eipä ole tullut blogia kirjoitettua, armas tietokoneeni on temppuillut ja nyt se sitten tilttasi lopullisesti, joten jouduin eilen hankkimaan uuden.. Nyt opetellaan sitten käyttämään uutta masiinaa..
Niin...niistä tavoitteista. Lähitulevaisuuteen liittyen. Tietenkin tavoitteena se, että selviän sisukkaasti tästä Bodycampin puolivuotisprojektistani ja toivottavasti saan tuloksiakin aikaiseksi. Toinen tavoite tälle keväälle on suorittaa yksi liikuntaan liittyvä kurssi johon ilmoittauduin ja toki jatkaakkin sitä uutta harrastusta, olen innoissani, mutta siitä myöhemmin lisää. Veikkauksia siitä mitä se voisi olla?

Tiistai meinasi mennä vähän plörinäksi treenien osalta kun kummasti nukuttikin aamulla pitempään ja sitten olikin jo ipanoitten kuskausta (olivat tutustumassa Crossfitiin), sitten otinkin ruuan päälle öööö parin tunnin unoset. Illan sitten mietin menenkö salille vai pidänkö välipäivän. No, en sitten malttanut pitää sitä lepopäivää vaan rikoinkin "rutiinejani" ja olin salilla illalla puoli yhdeksän. Vähän oli kieltämättä outo fiilis. Minä joka olen yleensä siihen aikaan jo iltapalalla.. Oli miten oli niin ihan hyvän treenin sain tehtyä vaikka teinkin vähän kevyemmin rintaosaston, lisäksi sitten hauista. Sitä tuli oikeasti väännettyä, tuntui nimittäin seuraavana päivänä.

Keskiviikkona pääsinkin tutustumaan vieraalle pikkusalille, kävin siellä ihanan kamun kanssa treenaamassa selkää. Hyvin sujui ja tsemppiä sain ja vinkkejä. Ja muutakin harjoitusta. Torstaina oli etujalat vuorossa entiseen malliin. Harmikseni huomasin, että kolme vapaapäivää hujahti ohi kuin siivillä. Huomasin myös ihmetyksekseni, että kuukausi oli taas kulunut ja saatiin taas uudet treeniohjeet. Niitä lähdinkin mielenkiinnolla testaamaan lauantai-iltamassa. Vaikka olin töitten jälkeen väsyksissä, päätin etten anna "periksi" vaan lähden sinne salille ja hyvä niin, siellä se väsymys taas kerran katosi. Ja oikein toimiva setti oli taas kerran. Reisien koukistusta istuen ja maaten, prässiä ja suorinjaloin maastavetoa.

Tänään tuntee lihaksissa, että jotain tosiaan tuli tehtyä.

Meillä on perheessä ollut yskäisiä nuhaneniä ja olen itsekkin ollut pari päivää väsyneempi ja kuullostellut tuleeko flunssa minuunkin. Ei ole vielä ainakaan iskenyt ja mielellään jättäisinkin väliin. Tänään töitten jälkeen oli olo virkeämpi ja lähdin innolla tekemään lempparitreeniä eli olkapäitä ja ojentajia. Sain hyvän treenin tehtyä.

Niistä haaveista, joista Aikkukin kyseli. Mulla ei ole koskaan oikeastaan ollut mitään "suurempia" haaveita. Opiskeluhaaveita oli joskus, olisin siis halunnut opiskella sairaanhoitajaksi. No, enää en siitä haaveile ollenkaan. Haaveet kai muuttuu ajan myötä kun ihminenkin muuttuu ja "kasvaa". En olisi uskonut tätä, mutta olen ruvennut miettimään voisinko kilpailla joskus. Apua, kerroinko ton nyt... Oikeastaan se haave on ollut keväästä asti, mutta nyt ollut enemmän mielessä. Mikä olisi mun "laji"? Nyt voi joku kysyä, että miksi ihmeessä. No, en ainakaan siksi, että saisin siellä lavalla kimallella hienoissa biksuissa. Vaan siksi, että haluaisin nähdä mihin musta on, pystynkö voittamaan itseni. Tuohon asiaan liittyy niiiin paljon tekijöitä kaikinpuolin. Olen kuitenkin jo ainakin iän puolesta aikuinen ja sikäli järkeäkin kai päässä, etten olisi ryntäilemässä keskeneräisenä minnekkään niinkuin jotkut kenties tekevät kun esim. bikini fitness on niin in. Yksi tuttuni kysyi tällä viikolla milloin minä kisoihin, sanoin, että ehkä se on sellainen salainen haave. Hän kysyi minulta miksi sen pitäisi olla salainen.

Kuten rakas ystäväni minulle kirjoitti " What`s the worst that could happen if you believe in yourself? "
Siinäpä vasta kysymys.

Mukavaa uutta alkavaa viikkoa!

-Satu-