keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Hyviä hetkiä

Katson ulos ja siellä sataa...lunta. Mä en kestä. Koko päivän satanut vettä tai räntää tai ties mitä. Joten on pakko fiilistellä eilisillä valokuvilla ja yrittää ajatella positiivisesti just nyt, luonto saa vettä, kohta vihertää lisää..


Poitsu oli mukana iltalenkillä ja sanoinkin hänelle, että metsä on paras paikka. Varsinkin keväisin ja kesäisin. Onneksi tuo pikkujätkäkin on liikkuvaa sorttia ja lähtee monesti mukaankin lenkille pyörällä tai kävellen.



Sorry tuo huonolaatuinen kuva, mutta näettepähän kuka rakastaa keppejä..tai no välillä vois sanoo, että halkoja..


Ja joku rakastaa aurinkoa.. miksi tuota auringonvaloa ei voisi varastoida purkkiin.. Kuten näistä mun kirjoituksista huomaa niin I love metsä ja auringonpaiste, kahden vuoden sisällä tuosta metsäilystä on tullut tosi tärkeä asia itselle. Niin kuten myös punttien heiluttelusta..


Treenattu siis on kanankoipia ja muutakin entiseen tahtiin


Eilen kävin tekemässä hanurijumppaa, askelkyykyt meni suoraan oikeaan kohteeseen kyllä. Lopuksi tein Fustran keskivartaloa vahvistavia liikkeitä, huh, tehokasta. Tänä iltana pääsen pitkästä aikaa taas kaiman kanssa treenaamaan,mahtavaa.

Ai niin, jotain hyvää ja jotain huonoa. Matkustin tällä viikolla maailmalle tapaamaan uutta koutsiani, hyvää on siis se, että heti tuli tunne, että tuo nainen on niin mun ihminen <3 Asiantunteva, osaava, huumorintajuinen persoona. Uskon, että yhteistyö tulee toimimaan oikein hyvin. Huonoa se, että hän totesi minun olevan aivan jumissa. Siis yläkropasta. Noh, osittain tiedossa se olikin, mulla kun kaikki jännitys/stressi tms. on myös niskoissa. Mutta hölmö kun olen, on tuo niskahuolto ollut niin helppo sivuuttaa (venyttelyjä lukuunottamatta..) kun mun niskat ei juurikaan kipuile...vielä. No, reissun seurauksena on nyt "huoltoaika" huomiselle varattu, lisäksi kävin kotimatkalla ostamassa yhdenlaista lämpölinimenttiä, jolla ehkä voitelen itseni päästä varpaisiin..no ehkä en..ihan.. Jospa tää muija saadaan vielä joskus vetreämmäksikin..ja sitä lihaa lisää.. Mukavaa viikon jatkoa sulle!! p.s Joko olet lukenut Bodytreeni-lehdestä juttua Fustrasta, vink vink..

sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Myöhäisherännyt

Tuo otsikko tähän tekstiin syntyi yhden päivän ajatuksista kun kirosin mielessäni, että miksi pitää olla tuollainen, myöhäisherännyt. Miksi pitikin vasta näin "myöhään" innostua treenaamisesta ja ylipäätään kaikesta "uudesta" mitä elämä on tuonut mukanaan kahden vuoden sisällä. Miksi en ole ollut jo lapsena/nuorena liikunnallinen.. Tai olenhan mä vähän ollut, ainakin ala-asteikäisenä ahkera heppatyttö. Mutta näin aikuisempana eli ole liikunta ollut elämässä tärkeäsä osassa, on ollut erilaiset intressit viime vuosiin saakka. Harmittaa siis ajoittain. Lapsiani olen kannustanut ja kannustan liikkumaan ja harrastuksiin. Osittain siinä olen onnistunutkin. Yksi lapsistani löysi sen oman jutun ja harrastaa nyt cheerleadingia innoissaan. Kaksi muuta harrastaneet ajoittain jotain, sählyä ym. Onneksi ovat muuten liikkuvaa sorttia vaikka ei tällä hetkellä omaa harrastusta olekkaan. Mutta niin, parempi myöhään kuin ei milloinkaan, tässäkin asiassa, vai mitä? Itse olen sitä mieltä, että kaikki liikkuminen on hyväksi.


Tiedättekö sen tunteen "kaikki mulle heti nyt"? Minä tiedän. Ja tiesin taas tällä viikolla yhtenä päivänä. Pyörin omissa ajatuksissani ja turhauduin, miksei ne lihaksetkin voi kasvaa paaaaljon nopeammin. Miksi miksi miksi. En siis tavoittele edes mitään "isoja" lihaksia, mutta jos edes vähän saisi. Samana päivänä tuttavan kanssa viestittelen ja hän toteaa nostavansa hattua minulle kun olen tehnyt kovasti töitä. Mitä minä muka olen tehnyt? En mitään, peilistä katsoo takaisin tikkukinttu.


Pointti on siis se, että ajoittain turhautuu ja sokeutuu. Samassa katson vanhoja kuvia, taas ja herään, että joo, oon mä jotain saanut aikaiseksi. Kepa on myös hyvä välillä muistuttelemaan asiasta. Tuttavan kanssa tulee myös ilmi itsellekkin tuttu juttu, kroppa muuttuu mutta oma pää ei aina pysy perässä, peilistä katsoo se sama vanha näky. Ainakin ajoittain. Välillä joutuu siis olemaan kärsivällinen, monessakin asiassa, totuus kun on, etttä ei ne lihakset kasva hetkessä (joten pelko pois niiltä naisilta jotka pelkäävät saavansa isot lihakset heti kun salitreenin aloittavat) Jos haluan edes millin lihasta on vain tehtävä ahkerasti töitä sen eteen, vuosia. Mutta minnekkäs tässä kiire loppujen lopuksi on, ei minnekkään. Joten työ jatkuu senkin suhteen. Ja mitä edes ruikutan, saanhan tehdä sitä mistä tykkään. Niin harrastamisen kuin työnkin osalta.


Ja jotta ei pelkkää valitusta niin mukavia hetkiä tältä viikolta. Pari ihmistä on luullut minua paljon nuoremmaksi kuin mitä olen, yksikin luuli, että olen vasta 25 vee. Pieleen meni ja pahasti. Mutta mielihän on kait suurinpiirtein välillä kuin kaksikymppisellä. Meidän perheessä kun Kepa on se järkevä aikuinen.


Uusia kokemuksia tältä viikolta, tiistaina oltiin Sokoksen kanta-asiakasillassa esittelemässä meidän kuntokeskuksien toimintaa, yllättäen minua sitten haastateltiinkin mikrofonin kera ja sain muodostettua ihan järkeviä lauseita ja kerroin mm. Fustrasta. Juontaja itsekkin oli lähiaikoina menossa testaamaan Fustraa ja kertoi kuinka Hanna Sumarikin sai sillä migreeninsä taltutettua. Kymmenen vuotta hoitajan töitä tehneenä tuollainen tilanne oli minulle ihan uusi, mutta positiivinen sellainen, oli mukavaa jutustella ihmisten kanssa. Niin ja Easyfit-sammakon kanssa.


Törmäsin viikolla myös ystävääni kaupassa, pikaiset kuulumiset vaihdettiin ja hän totesi, että olen laihtunut. Minä heti sanomaan, että enkä ole. Enkä itseasiassa olekkaan, ainakaan painon puolesta, se kun on pyörinyt jo pitkään samoissa lukemissa. Samainen ystävä myös totesi, että olen tainnut löytää sen oman jutun, työn suhteen. Kerroin, että ihan oikeassa on. Mutta ei pelkkää "omaa napaa" kuitenkaan.. Aurinkokin on näyttäytynyt tällä viikolla, olen ollut mielissäni ajellessani töihin kun olen katsellut, että ihmiset on heränneet. Tarkoitan siis, että ihmisiä näkyy ulkoilemassa enemmän, se on hyvä ilmiö. Viikko on ollut muutenkin aika jees, kotonakin on ollut rauha maassa. (Jos kuvittelette huusholliin nuo viisi lasta niin aina ei todella ole rauhaisaa...) Eilenkin oli torpassa omien lisäksi kolme "lainalasta", joista kaksi jäi yökyläänkin. Treenannutkin toki olen, entiseen tahtiin, siitä sitten lisää toisen kerran.


Ihanaa sunnuntain jatkoa sulle !!!

-Satu-

p.s postausehdotuksia otetaan vastaan?

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Motivaatiosta ja motivaattoreista


Yhden bloggarin postaus aiheesta motivaatio sai mut pohtimaan omia "motivaationlähteitä". Mikä minua motivoi tai kuka minua motivoi. Oikeastaan kaikki "liikkuvat" ihmiset motivoi, kaikki jotka tekevät jotain urheilullista oman hyvinvointinsa eteen. Ihmiset jotka tekevät elämäntapamuutoksen ja samalla kenties karistavat kiloja matkan varrella. Mutta toki myös kun tuo salihomma on itselle rakasta niin toki motivoi myös ne ihmiset, jotka tekevät salilla kovasti työtä saavuttaakseen tavoitteitaan olipa se sitten kisaaminen tai mikä tahansa muu. Kotona on myös yksi motivaattori joka potkii persuuksille silloin kun laiskottaa, jonka urheilullisuutta suuresti peukutan. Kepa kun crossfittaa, lenkkeilee, suunnistaa ja tietty vääntää punttia, enpähän varmaan muuten salille olisi koskaan eksynytkään.. Ai niin ja sehän myös Fustraa.
Itserakasta(ko?)mutta joskus motivaatiota haen omasta itsestäni. Etenkin silloin kun tuntuu, että ei muutosta/kehitystä tule niin on kaivettava vanhoja valokuvia esiin..



#omg#omg#huhhuh

Nuo kuvat on olleet blogissa ennenkin, mutta noista parhaiten (tai pahiten...) näkyy se "entinen" Satu


Tuossa se nykyhetki. Jospa taas muistaa olla ihan tyytyväinen.. Vaikka onkin vielä tikkukinttu. Laiha en halua olla, niinkuin joskus muutama vuosi sitten olisin halunnut olla. Olen miettinyt viime aikoina, että tarvitsenko oikeasti valmentajaa salitreeniin yms. Vai riittääkö mulle se, mitä itse tiedän ja osaan tähänastisen kokemuksen perusteella. Noh, ei riitä. Toki kehitystä tulisi varmaan jotenkuten ominpäinkin touhutessa, mutta...

"Motivaatioreissu" tuli siis tehtyä lauantaina Kultsalle, itseäni kiinnosti eniten masters-sarjat, senkin vuoksi etten itsekkään mikään kakskymppinen enää ole. Itse amatöörinä en ole kykenevä arvioimaan kenenkään kuntoa, upeiltahan ne kaikki naiset näytti (paitsi yksi josta ei sen enempää, somessa näkyy). Arvostan itsekuria ja kovaa työtä jota tuo(kin) laji vaatii.


Kuvassa yksi upea motivaattorinainen, jonka matkaa olen seurannut. Kiti kilpaili bikini fitneksen masters-sarjassa. Toivottavasti hänet nähdään vielä lavalla säteilemässä.

Kyllähän tuon reissun tuloksena taas iski mieleen "haaveita" ja ajatuksia. Sunnuntaina oli kamala väsy/eihuvitamikään- päivä, liekkö lauantain reissu niin väsyttänyt vielä. Päiväunetkin piti nukkua. Sentäs salille lopulta illalla raahauduin, vetämään Kepalle taas Fustra-ohjauksen. Eilen tein kevyesti persusjumppaa ja vatsoja. Tänään olkapäitä.

Eilen ja tänä aamuna ei tarvinnut motivaatiota ulkoiluun hakea, kiitos auringonpaisteen ja ihanan sään. Toiveeni on toteutunut ja metsäpolut sekä pururata ovat sulaneet, hurraa. Siellä meni taas aamulla aikaa fiilistellessä ja yllättäen taas kuvia räpsiessä. Tuo aurinko ja metsä tekevät olon niin onnelliseksi, harmi kun sitä fiilistä ei saa tallennettua kuviin..



Nyt on sun vuoro kertoa mulle, mikä/kuka sua motivoi?

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Kuulumisia tältä viikolta

"Kyllä keljuttaa"- hakusanoilla on näemmä eksytty mun blogiin. Onks mua muka keljuttanu joskus? Hah. No, ei viime päivinä ainakaan. Mitäs tästä viikosta. Alkuviikon kerkesin treenata täysillä. Maanantaina kävin rääkkäämässä olkapäitä, tiistaina selkää sillä seurauksella, että selkälihat on kipeät vieläkin hitusen. Tykkään kovasti treenata erityisesti selkää tuolla Easyfitillä, saa tehtyä monipuolisen treenin. Vähän kuvatuksia siitä mitä tulikaan tehtyä...


Ukkorukka joutui valokuvaajaksi omien treeniensä ohella...


Tuossa yksi lempparilaite ja tässä toinen


Ja vähän muutakin..


Treenasin tällä kertaa ihan omien "fiiliksieni" mukaan, ei siis tullut tehtyä treeniohjelman mukaan maastavetoa eikä esimerkiksi ylätaljaa, vaihtelu virkistää, vai mitä? Mutta hitsin hyvä treeni siis kokonaisuudessaan.

Keskiviikkoaamuna kerkesin käydä tekemässä hauis/ojentajatreenin ennen kun astelin piinapenkkiin. Nimittäin Starhousen Saara naputteli taas mustetta nahkaan. Nyt sitten hetken aikaa taas himmailaan salihommista, mutta hitto kun ei tietenkään malttais. Olin nyt tietenkin eilen salilla kun vedin Kepalle toisen Fustra- tunnin. Tarkoituksena käydä Fustran niska-selkäohjelmaa ainakin se kaksi kertaa viikossa.


Pääsenpähän minäkin käskyttämään kunnolla luvan kanssa. Kuuliainen oli ohjattava ja totesikin, että alkaa nyt saada "juonesta" kiinni, liikkeet sujuvat jo paremmin. Mielenkiinnolla odotan mitä muutoksia on huomattavissa esimerkiksi kuukauden kuluttua. Liikkuvuustestit tehtiin tietenkin ennen "projektin" aloitusta. Jossain vaiheessa enemmän juttua tästä ja kenties asiakkaan fiiliksiä treeneistä?

No mutta, viikonloppu taas edessä ja huomenna matkustan motivaatioreissulle Fitness Classiciin Kepan kanssa. Pari tuttua on lavalla ja todennäköisestä monta tuttua myös katsomossa. Omat "jatkot" on vielä mietinnässä, vaihtoehtoja kun on useita, siis valmennuksen suhteen. Mutta selvinnee sekin lähiaikoina. Selvää nyt on se, että haluan yksilöllistä/henkilökohtaista valmennusta.


Nuo kuvat on napattu kirjasta jonka hankin tällä viikolla, kuka tunnistaa mikä kirja on kyseessä?

Mukavaa viikonloppua!!!!



-Satu-

maanantai 13. huhtikuuta 2015

Mitähän mietin

Viime aikoina olen miettinyt, että elämä on kaikinpuolin aikas mukavaa tällä hetkellä. Olen kiitollinen. Monesta asiasta ja monista ihmisistä. Jotenkin tuntuu, että vasta viimeisen vuoden aikana olen ruvennut "elämään". Ehkä senkin vuoksi, että viimeisen kahden vuoden aikana elämä on täysin muuttunut, tai siis elämäntavat ja erityisesti minä itse siinä mukana tai sen ansiosta. Toki puoliso on se ihminen, jolla on paljon osuutta asiaan. Jännä juttu, että näin "isona" voi oppia paljon uusia asioita ja muuttua, positiivisesti. On mahdollisuus muuttaa elämää siihen suuntaan, että olisi tyytyväisempi. Olisi kiva kuulla muitten tarinoita elämänmuutoksista, oletko esimerkiksi vaihtanut alaa ja miksi?


Mitä saadaan aikaiseksi kun on treenin lisänä pieni ..tutus + hyvät musiikit korvilla? Hiton hyvä etureisitreeni. Ainakin niin kävi lauantaina kun pyyhälsin salille ennen töitten alkua. Aikaa ei paljon ollut, mutta ensin punnersin prässissä


Hyvin jaksoi. Jos olisi ollut joku "varmistaja" mukana, olisin nakannut lisää kiloja kyytiin. Prässistä reisiojennuslaitteeseen, sitä tein ensin kahdella jalalla, sen jälkeen molemmilla koivilla erikseen. Lopuksi pikkupumppailukyykyt pallo selän takana seinää vasten ja vaakaprässissä. Siitä sitten tutisevin kintuin töihin, tuntui, etten rappusia meinaa alas päästä. Hitusen hutera meno oli. Eilen olikin kintut niin kipeät, että eipä hetkeen ole olleetkaan ja on tietty vieläkin.

Eilen en treenannutkaan vaikka, yllätys yllätys, salilla olinkin. Vedin nimittäin Kepalle Fustra-tunnin, tarkoituksena jatkossa Fustrailla ainakin se pari kertaa viikossa, saas nähdä miten äijän käy. Myöhemmin niistä treeneistä lisää. Käytiin kokeilemassa ennen kotiin lähtöä virtuaalispinningiä. Kepahan veti täysillä, itse en niinkään. Ei puhettakaan, että näillä kintuilla olisi esimerkiksi "seisoma-asennossa" voinut polkea. Mutta onpahan kokeiltu ja todettu, että en usko rakkautta syntyvän tuohon lajiin minun osalta. Mutta onneksi on sopivia juttuja ja harrastuksia kaikille, jokaiselle "se oma juttu", vai mitä?
Ja niihin omiin juttuihin liittyen, perjantaina pääsin taas ohjaamaan Ladyjen kiertoharjoittelua, mukava tunti oli eikäpä enää jänskättänytkään. Jossain vaiheessa aion lähteä personal trainer-opintoja kohti myös.


Tänä aamuna kävin taapertamassa metsässä ja tosiaan voi sanoa, että vauhtia oli kuin etanalla. Kävin nautiskelemassa auringonpaisteesta ja maisemista. Odotan kovasti, että metsäpolut ja pururata olisivat kokonaan sulaneet. Mietiskelin nimittäin josko taas yrittäisi aktivoitua hölkkäilyynkin. Lienee sanomattakin selvää, että rakastan kevättä ja aurinkoa, valoa. Enkä varmasti ole ainut.

Mahtavaa ja toivottavasti myös aurinkoista viikkoa sulle!

-Satu-

torstai 9. huhtikuuta 2015

After flunssa

Nyt reilun kahden vuoden aikana kun on tottunut treenaamaan tai yleensäkkin liikkumaan päivittäin on kotona makaaminen aika jäätävän tylsää. Tulee hiukan levoton olo ja alkaa nuppia kiristellä, siis ainakin mulle käy niin. Kipeänä kun makaa niin tekee suuria suunnitelmia siihen hetkeen kun on taas parempi olo. No, aikansa kutakin, sitä flunssaakin. Mutta minä satun olemaan sellainen, että jos menee päiviä maatessa, tekemättä mitään, on jotenkin vaikeaa taas päästä "vauhtiin". Kohtalotovereita?


No, nyt on flunssa takanapäin ja hyvä niin, ei jäänyt ikävä. Tiistaina pääsin takaisin työn ääreen ja vedin sitten myös elämäni ensimmäisen ryhmäliikuntatunnin. Nimittäin Ladyjen kiertoharjoittelun kuntosalilla. Vähän jänskätti, mutta hyvin kuulemma meni, ainakin osallistujien palautteen mukaan. Aivan ihana ryhmä ja miten täysillä mukana tekemässä. Mutta siis, tykkäsin itsekkin kovasti. Olen tosi iloinen, että olen uskaltanut muuttaa elämääni ja saanut sitä kautta uusia mahdollisuuksia ja hyviä fiiliksiä.

Keskiviikkona takaisin salille. Tauko teki ilmeisesti hyvää (vaikka kipeänä olinkin), sillä jaksoinkin tosi hyvin. Kepa oli toki varmistajana ja treenikaverina, treenattiin yhdessä olkapäitä ja tissilihoja.


Jännän äärellä, mitenköhän tässä käy...


Mitäs meillä olikaan ohjelmassa, pystypunnerrusta, vipareita sivuille ja taakse, pystysoutua. Penkkipunnerrusta tangolla, vinopenkissä punnerrusta käsipainoilla.. Ristikkäistaljaa. Osui ja upposi, kiitos.

Illan olin myös salilla, kylläkin vastaanottotöissä. Sen jälkeen jäi joutoaikaa kun piti ipanaa odotella harkoista niin mitäpä muuta sinä aikana kuin vähän treeniä. Persuuksille. Sellainen kevyt ylimääräinen treeni vaan.. Pakarapotkulaitetta, prässiä yhdellä jalalla "sivuttain", lantionnostoja smithissa. Lopuksi tuli vihdoinkin testattua myös virtuaalihommia, venyttelyä. Täytyy jatkossa kokeilla muitakin. Kaikenlaista kun löytyy pilateksesta kahvakuulailuun. Pitänee spinninkin testata joskus.


Hiukan hämärä tyyppi hämärässä... Tämä hämärä tyyppi rupeaa nyt evästämään ja kerkiää vielä käydä tekemässä treenin ennen töiden alkua. See you!


p.s Tulevana lauantaina 11.4 on Easyfitilla Kouvolassa avoimet ovet, eli klo. 11-14 voi tulla veloituksetta kokeilemaan kuntosalia ja ryhmäliikuntaa. Jos asut lähistöllä niin tulehan tutustumaan !!!

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Flunssaisia ajatuksia

Minusta on hirmuisen kivaa, että jokunen ihminen kaiketi eksyy lukemaan näitä minun jorinoita. Vaikka netti on pulloillaan blogeja, joissa on hienoja kuvia kaikesta, ruokaohjeita ym.ym. Mun blogissa ei oo, vaikka tahtoisinkin olla huippuhyvä valokuvaaja. Niin ja huipputaitava leipuri. Tai jotain. In my dreams. Olis kiva laittaa myös kuvia uusista ripsipidennyksistä tai rakennekynsistä, mutta ei mulla niitäkää oo, dääm. Jatkan siis entisenlaisia sepostuksia ja tungen sekaan jotain noloja #saliselfieitä tai jotain... Kuvista puheenollen, olenkin unohtanut laittaa blogiin kuvia meidän Repoveden reissusta, muutama viikko sitten käytiin taas sielläkin Kepan kanssa lenkki heittämässä. Tahdotteko nähdä niitä kuvia? No tahdottepa tai ette niin laitanpa siltä..


Olis sitten enää vähän aikaa kun taas pääsee katsomaan kovan työn tuloksia Helsinkiin, Fitness Classiciin. Lavalle nousee muutama tuttukin, jännityksellä siis lähden katsomaan kisoja. Saas nähdä joko taas oma "kisainnostus" kasvaa. Kuten viime postauksessa kerroin on mietteet olleet aika pitkälti työssä ja siihen liittyvissä asioissa, mutta sitä en tarkoita mitenkään negatiivisenä asiana. Pitäisi alkaa miettiä miten tässä kevään jälkeen treenejä ym. jatkaa niinkuin aiemminkin olen maininnut.. Mitään satavarmoja päätöksiä en ole vielä tehnyt.

Hyviä treenejä mahtui siis tälle alkuviikolle. Yhtenä aamuna käytiin työkamun kanssa takapuolijumpalla. Askelkyykkyjä smithissä, suorinjaloin maastavetoa, prässiä sivuttain, lantionnostoja..


Töissä ja salitreenien lisäksi olen kerinnyt käydä Kepan kanssa pikareissun Lahdessa ja Helsingissä. Lahdessahan on joka kerta käytävä Gazozilla, monesti sieltä mukaan jotain tarttuukin, niinkuin nytkin alerekistä treenipöksyt joihin ihastuin heti senkin vuoksi, että pöksyissä on hiukan korkeampi vyötärö kuin esim. monissa Better bodiesin pöksyissä, eipähän mahareppu niin paljoa pullahda yli housunkauluksesta..


Eiks muka oo hianot?

Pitkänä perjantaina ajeltiin American car show- tapahtumaan Helsinkiin. Olihan siellä kaikenlaista katseltavaa, aiemmin en ole käynytkään. No sittenhän se iski, flunssapirulainen nimittäin, #en tykkää. Tottakai just taas kun "vauhtiin" ja treeneihin pääsi kiinni! Kyllä keljuttaa ja suuresti, MUTTA eihän näille mitään voi. Pakko nöyrtyä ja sairastaa, suunnilleen se pari kertaa vuodessa flunssaakin. Ja kyllä, olen syönyt vitamiineja. Ja litkinyt pakuriteetä. Pää räjähtää flunssasta ja sen lisäksi siitä ketutuksesta kun ei jaksa ja voi tehdä mitään. Eikä kuule mitään. Eikä haista, eikä maista. Jospa tästä pian elolle (ja salille) taas selvii! Nyt sitten vaan makoillaan, onpahan aikaa lueskella blogejakin muutenkin kuin pikaiseen.

Have a nice day !


- Satu -



perjantai 3. huhtikuuta 2015

Jospa välillä muutakin

kuin Fustraa nimittäin vaikka sitäkin on ohjattu ja "harrastettu". Pikkuhiljaa alkaa tuntua, että on taas päässyt treeneihin ja "arkeen" kiinni ja se oikeanlainen salidraivi on löytynyt hapuilun jälkeen. Hapuilua siksi, että koulutuksessa ollessani salireissut jäi ihan minimiin ja koulutuksen jälkeen on energia ja ajatukset olleet enimmäkseen uudessa työssä ja siihen liittyvissä asioissa.

Viime lauantai olikin ihan huippuluokan vapaapäivä. Aamusta pääsin kaiman kanssa treenaamaan hanuriosastoa ja täytyy taas kerran todeta, että kaksin on vain tehokkaampaa ja mukavempaa, varsinkin em.kaiman kanssa, kiitos <3 Treeniä ei tehty kummankaan "saliohjelmilla" vaan yhdessä mietittiin what`s next. Meillä oli treenissä prässiä sivuttain, jalkaprässiä smithissa (eli selällään lattialla, koivet kattoa kohti), alataljakyykkyä, reiden koukistusta + maastavetoa superina.. Sellasta kaikkee "pientä", hyvin tuntui hanurissa seuraavana päivänä. Salilta ajelin kotiin ja melkein siitä heti Easyfitille jossa toisen Fustra-ohjaajan, Marian kanssa harjoiteltiin Fustraa kahdestaan, ohjattiin siis toisiamme. Lämmin tuli ja kunnon tutinat sai keskivartaloon. Olen nyt tehnyt enimmäkseen salitreenini työpaikalla eli Easyfitillä ja LadyLinella, yleensä ennen töiden aloitusta. Molemmat kuntokeskukset saavat minulta ISOT plussat myös siisteyden osalta, tykkään.


Olkapäitä treenasin viime viikolla kahteen otteeseen, toiveena saada lihaa olkapäihin(kin)

Sunnuntaina kävin treenaamassa etureiskoja hyvällä menestyksellä. Reiden ojennusta, prässiä. Loppupoltot pallon kanssa, tuo pallokyykkäily on oikeasti aika tuskaista loppusilauksena.


Koska sattui olemaan "joutoaikaa" rullailin ja venyttelin vielä lopuksi. Maanantaina ja tiistaina pääsin Kepan kanssa jumpalle. Maanantaina tehtiin selkätreeniä yhdessä. Kolmea erilaista selkälaitetta + ylätaljaa.


Tosi hyvä treeni saatiin yhdessä aikaiseksi, samoin kuin tiistaina kun oli olkapäitten vuoro. Kiitos treenikaverille.


Tälläinen pikapäivitys tällä kertaa, tämä eukko viettää pääsiäisen osittain töissä. Millaisia suunnitelmia siellä?