Vaihtelevia fiiliksiä

Tikkujalat, kanankoivet.. Ja mitä muita nimiä vois keksiä.. Kepa sanoi yhtenä päivä katsoneensa minun kinttuja kaupassa, että onpa ne tikut. Yritin puolustella, että musta kaventaa. Njääh, onhan ne, hitto soikoon, mutta väitänpä, että kun läskiä on lähtenyt ja jopa jalkoja jumpattu on pienoista kaarta tullut etu- ja takareisiin ja persuskaan ei enää ole ihan niin lättänä kuin joskus.. I wish. Jalkatreeneihin on yleensä mulla sellainen viha-rakkaussuhde. Yksin en saa tehtyä kinttutreeniä todellakaan niin "loppuun" kuin mitä esim. silloin kun Kepa on apukomentajana. Semmoista treeniä ei vain aikoihin taas ole ollut. Molemmat touhuaa niin paljon omiaan.. Marika kirjoitti blogissaan miten kukaan ei ole niin ankara kuin itse itselleen on.. Noinhan se monesti on. Ja se on ihan turhaa, se itsensä liiallinen moittiminen ja ruoskiminen. Vaikka syyllistyn siihen itsekkin. Toki. Ihminen kun olen.

Viikko on taas vilahtanut viime kirjoittelusta ja on tässä taas kerinnyt olla kaikenlaista fiilistä. Viime viikolla siis pääsin kaiman kanssa jumpalle ja ai, että se on kyllä parhautta. Ojentajia treenattiin ensin

Dippailtiin penkin reunalta, sekä tehtiin ihan perus talja-ym.liikkeitä. Ojentajien jälkeen olkapäitä

Pystypunnerteluja, sivuvipareita, pystysoutua.. Hyvä treeni, hyvä mieli. Kaima karkasi sitten kotiin, itse kävin vielä tekemässä virtuaalivenyttelyn.

Selkää treenasin torstaina.

Mutta niin, vappukin oli ja meni, melkeinpä niinkuin muutkin päivät, koska en esimerkiksi juurikaan tuota "bilettämistä" harrasta. Vappuna oltiin kotona ja grillattiin. Ja syötiin mahat täyteen. Vappupäivänä käytiin lenkillä, taisi siinä kaksi tuntia vierähtää hyvässä säässä. Kolmisen vuotta sitten Kepa kävelytti minua sen samaisen lenkin ja silloin...noh, se oli aika hammasten kiristelyä ja puuskutusta. Nyt ei tossu juurikaan painanut.

Viikonloppu meni aika laiskoissa fiiliksissä. Fiilis on ollut vaihteleva, osasyynä lienee nuo kirotut naarashormoonit taasen. Päikkärit olleet myös ohjelmassa useampana päivänä. Olen toivonut jotakin motivaatio tms. potkua persauksiin, mutta tajunnut samalla, että suurin "potkija" on oltava ihan vaan minä itse. Noh, olen kuitenkin viikonlopun jälkeen päässyt takaisin "vauhtiin". Tosin odotan, että saan uudet ohjelmani ja päästään koutsin kanssa treenaamaan.

Eilen aamulla kipsuttelin tunnin lenkin ja koska olen wannabevalokuvaaja oli tietenkin räpsittävä kuvia matkan varrelta...

Jo vihertää..

Kuten kuvasta näkyy, tuli välillä lenkkeiltyä muualla kuin metsässä. Kepan kanssa käytiin sitten salilla, sain kuitenkin tehtyä hyvän olkapäätreenin vaikka lähtiessä muuta epäilin. Pystypunnerrukseen sain hitusen painoa lisätä kun oli apulainen selän takana. Pitkästä aikaa tein etuolkapäille treeniä taljassa. Vipareita sivulle ja taakse tuli tehtyä jne.

Noin rankkaa se sit vissiin oli..

Semmoista selontekoa tällä kertaa, mukavaa ja aurinkoista viikon jatkoa sulle !!!

Terkuin,
Satu