sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Erittäin erilainen viikko

Tällä hetkellä "Väsynyt, mutta onnellinen"- sanonta kuvaa fiilistä oikein hyvin. Erityisesti tämä viikko on mennyt kuin siivillä. Kerronkin teille mitä kaikkea siihen onkaan sisältynyt.

Keskiviikkona oli reissu Helsinkiin päivän ohjelmassa. Se olikin kovasti odottamani päivä. Pientä alustusta asiaan. Kun elämäntapamuutostani aloittelin niin omistin yhdet "urheilurintaliivit", ihan oikesti ne oli aika mitäänsanomattomat versiot. Urheiluliivien nimellä kyllä, mutta tarvittavaa tukea...not. Paikallisessa urheilukaupassa sitten törmäsin Shock absorberin- urheiluliiveihin. Kokeilin ja olin aivan myyty. Voiko olla olemassakaan noin hyviä liivejä. Seuraava onnenelämys tuli kun hoksasin saman valmistajan RUN-liivimallin. Rintani olivat tuolloin varmaan puolet isommat kuin nyt niin ei olisi ollut puhettakaan, että niitten kanssa olisi voinut hölkätä tai reippaasti kävellä ilman kunnon tukea, ilman kipua tai epämiellyttävää tunnetta. Noissa Shockin liiveissä rinnat pysyvät hyvässä paketissa.

Kuva napattu Shock absorberin nettisivulta

Voin siis suositella, kolmen vuoden kokemuksella. Itsellä on ollut useammat ja eri malleja, eivät ole menneet käytössä miksikään. Toki olen joutunut uusia hankkimaan kun kropan koko on muuttunut. Olin siis kouluttautumassa Shock absorberillä keskiviikkona. Paljon sain asiatietoa ja toki tuotteista runsaasti tietoa. Tiesitkö, että juostessasi rintasi tekevät kahdeksikon muotoista liikettä? Rinnat on tärkeä tukea hyvin koko naisen elämän ajan, sillä venymistä tapahtuu joka tapauksessa. Tiesitkö, että niska- ja hartiavaivoja voi tulla myös siitä jos rinnat eivät ole kunnolla tuettuna? Etenkin jos kokoa ja painoa etuvarustuksesta löytyy. Huomioi rintaliivien oikeanlainen pesu, sekin vaikuttaa liivien kestävyyteen.
Lisätietoa löydät Shock absorberin nettisivulta. Olenkin tulevana lauantaina mukana esittelemässä liivejä Lahden Sokoksella.

Tiistai-iltana alkoi olla selvät merkit, että kyllä se flunssa iskee. Keskiviikkona iltapäivällä oli olo jo kurja ja illalla nosti lämpöäkin. Torstaina olisi ollut Helsingissä Fustra-koulutus, mutta jouduin jättämään sen väliin. Se päivä menikin makoillessa, kuinkas muutenkaan. Sain kuitenkin päivään piristystä kun sain positiivisen uutisen tulevaisuuteen liittyen. Siitä lisää sitten kun on sopiva ajankohta.


Perjantaina suuntasin taas Helsinkiin perhoset vatsassa. Olo oli aika kenkku ja tukkoinen, mutta mieli hyvä ja odottava. Junalla matkattiin ja minulla oli tyttäret mukana matkassa.


Tyttäret jäivät rakkaan isosiskoni hoiviin ja itse suuntasin kohti Espoon Keilarantaa. Minulla alkoi siis Trainer4you:n järjestämä Hyvinvointivalmentaja-koulutus. Uskoin kyllä jo ennakkoon, että koulutus tulee varmasti olemaan hyvä. Mutta sitä se olikin x 10. Toki tyytyväisyyttä lisäsi hyvät kouluttajat, erityiskiitos Liinalle <3 ja opiskeluporukalle. Meitä oli sekalainen seurakunta ja se onkin rikkaus kun kaikki tuovat esille omia kokemuksiaan elämästä liikuntaan ja hyvinvointiin liittyen. Oli eri lajien harrastajia ja myös muitakin blogin kirjoittelijoita. Noora, joka kirjoittaa blogia nimeltä Uimamaisteri ja Pauliina, hän kirjoittaa blogia FitFashionin blogisivustolla
Sekä niin herttainen Liis


Liis kirjoittaa blogia nimeltä FitLiis. Käykääpäs kurkkaamassa. Liis on body fitness-kilpailija ja kilpaileekin nyt keväällä.

Taivastelin ennen koulutukseen menoa, koska olo oli aika flunssainen, että mitenköhän pysyn hereillä koko päivän. Noh, sitä ei todellakaan tarvinnut murehtia, koska aiheet olivat mielenkiintoisia. Paljon oli itselle tuttua asiaa, mutta toki sai paljon uuttakin tietoa.


Meillä oli myös päivän päätteeksi pieni käytännön harjoitus. Siinä en flunssan vuoksi voinut tietenkään täysillä olla mukana, mutta onneksi voin sitä kokeilla itsekseni myöhemmin. Tyytyväisenä lähdin koulutuksesta isosiskon hoiviin. Ajatusrallin ja flunssan vuoksi ei uni meinannut tulla ja nukuin tosi huonosti. Lauantaiaamuna katsoikin peilistä väsyneen näköinen räkänokka mustine silmänalusineen. Mutta siitä viis ja innolla kohti uutta koulutuspäivää.

Alkuun meillä oli teoriaa, esimerkiksi sykeohjatusta harjoittelusta. Opeteltiin kuinka lasketaan eri harjoitussykealueita. Mullekkin jopa meni ne jakeluun, vaikka yleensä nuo numeroasiat tai laskemiset ei ole mun vahvin alue. Ja se olikin tosi mielenkiintoista. Toki noita sykehommeleita yritin selvitellä silloin joskus pari vuotta sitten kun lenkkeilin enemmänkin, mutta nyt vasta nuo jutut ymmärsin.


Siitä siirryttiinkin käytännön harjoituksen pariin. Suurin osa porukasta sykemittareineen lähti ulos juoksentelemaan ja etsimään eri sykealueita. Itse jäin sisätiloihin muutaman muun kanssa, toki toinen kouluttaja jäi meitä ohjastamaan. Yritin toteuttaa omaa harjoitustani kuntopyörää polkien, mutta niinhän se oli, että kun vaivoin jaksin poljeskella omalle peruskestävyysalueelle (syke 110-130) olin jo ihan puolikuollut, joten tietysti lopetin harjoituksen siihen. Siinä vaiheessa kyllä kirosin mielssäni koko flunssan, mutta minkäpäs sille voi. Aion palata noihin sykehommeleihin heti kun flunssa on häipynyt. Päivä jatkuikin siitä venyttelyn merkeissä. Mutta eihän me "vaan" venytelty vaan samassa käytiin läpi lihaksia, niiden toimintaa jne. Seuraavaksi olikin jo ruokatauon paikka jonka jälkeen jatkettiin uusilla aiheilla, käsiteltävänä oli myös ah niin mielenkiintoinen ja huipputärkeä asia, nimittäin ravitsemus. Paljon muutakin hyödyllistä oppia päivään sisältyi ja lopuksi vielä hauska ja opettavainen ryhmätyö.
Koulutuksen jälkeen jäi fiilis "heti mulle lisää". Eli tuntui, että olisi voinut jatkaa taas heti seuraavana päivänä. Täytyy nyt vaan malttaa kaksi viikkoa:) Nyt meitsi on siis hyvinvointivalmentaja ja matka jatkuu eteenpäin, tulevaisuudessa siis personal trainer.
Illalla päästiin takaisin kotiin ja olinkin todella väsynyt, nykäisin sitten 12 tunnin unoset, tuli tarpeeseen. Tämän päivän aion vain löhötä niistämisen lisäksi.



Miksi minä sitten lähdin tuohon koulutukseen?
Vastaus on aikalailla selvä. Haluan laajentaa ammattitaitoani, haluan oppia uutta ja kehittää itseäni. Haluan auttaa muita voimaan kaikella tavoin paremmin. Olen "haaveillut" kauan, mutta oikeastaan sopiva ajankohta koulutukselle on vasta ja juuri nyt, sen totesin viikon lopun jälkeen. Itseasiassa olen tyytyväinen, etten mennyt aiemmin. Tässä vuoden sisällä on ymmärrys moneen asiaan kasvanut ja on "kasvanut" ihmisenä myös siinä mukana.
Toki myös olen tyytyväinen siitä, että fustra-valmentajan ja lähihoitajan työ/ammatti on jo "pohjakoulutuksena". Minusta tulee kuitenkin personal trainer joka tulee huomioimaan myös asiakkaan ryhdin ja siihen liittyvät jutut. En oikein osaa selittää mitä tarkoitan, mutta se on se näkemys joka tulee fustra-valmentajan työn ja koulutuksen pohjalta.

Sellaista tarinaa tältä viikolta, tää nyt odottaa, että tauti talttuu ja pääsee taas treenaamaan. Jos pari vinkkiä voin antaa niin --> usko itseesi ja pyri kohti unelmiasi, olipa ne sitten mitä tahansa <3 Ai niin, mielelläni kuulen myös kokemuksia ja tarinoita Trainer4you:lla opiskelusta joten laittakaapas tulemaan. p.s Kirjoittelen siis ajoittain juttuja myös Aika-ajon sivustolle. Viime viikolla Sami pyysi kirjoittamaan tarinaa omasta elämäntapamutoksestani, se löytyy TÄÄLTÄ jos haluat kurkata. Tai Aika-ajon fb-sivun kautta. Story of my life lyhykäisyydessään

3 kommenttia:

  1. Itse löysin ekat Shock absorberin liivini puolisen vuotta sitten sattumalta kun pyörin alerekkejä katsellen. Aivan ihanat! Tykkään kun tuossa mallissa on kaksinkertainen kangas, hyvä tuki ja olkaimissa useampi säätömahdollisuus. Alkuun tuntui liian napakoilta, mutta kyllä siihen tottuu, pitäähän sitä tukea tosiaan olla tarpeeksi.. En enää haluaisi muita liivejä käyttääkään! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Shockin liivit on vaan valehtelematta huippuhyvät. Ne kun on laadukkaat, tehty useammasta "osasta", eikä vain ommeltu suurinpiirtein kahta kangaspalaa yhteen.
      Tulevana lauantaina (13.2) olen esittelemässä liivejä Kouvolan Sokoksella, tule moikkaa :-)

      Poista
    2. Täytyypä kävästä jos ehdin :)

      Poista