perjantai 26. joulukuuta 2014

Kehityksen iloa

Joulunaika alkaa olla ohi ja ihan hyvä niin, kaikinpuolin. Joululahjojakin sain vaikken aina ihan kiltti ole ollutkaan tai ainakaan persoona siitä helpoimmasta päästä... Pukki oli ollut fiksu ja toi mm. proteiinia lahjaksi. No, toi se muutakin tarpeellista.

Meille oli luvattu valmennuksen puolesta siis kaksi vapaasyöntipäivää ja aloitin itse ne kun pääsin aatonaattona iltavuorosta seitsämän tunnin "juoksemisen" jälkeen. Kahden vuorokauden aikana tuli pupellettua kinkkua, kalaa, rosollia ja SUKLAATA. Ai niin ja mun herkkua, sitä luumurusinakiisseliä. Aamut alkoi kuitenkin kaurapuurolla tai oikeastaan smoothiella (kaurahiutaleet, protskujauhoa,vettä, mustikoita) niinkuin tänäkin aamuna. Totesin viime päivinä, että epäsäännöllinen syöminen yms. ei enää vaan sovi mulle. Nyt on olo turvonnut ja ällö, kuten oli arvattavissa. Mutta enpä siitä ruoski itseäni, välillä on hyvä höllätä.


Kuten kuvasta näkyy niin sain myös joululahjaksi maailman hienoimmat villasukat, taidan lähteäkkin noi jalassa salille?

Salilta en siis poissa ollut vaikka joulu olikin, niinkuin en ollut viime vuonnakaan. Aattona kävin tekemässä rinta/hauistreeniä ja teinkin oikein onnistuneen treenin. Kyllä vain tuntuu tulevan lisävirtaa kun on kunnon musat korvilla treenatessa. Tuli sitten yksi tuttu siellä kyselemään, että olenko minäkin ruvennut harrastamaan crossfitiä kun olen entisestäänkin hoikistunut. Mulla on kyllä paino pysynyt pitkään suunnilleen samoissa lukemissa, ehkä kroppa on sitten muuten muuttunut, en tiedä.
Supersarjoilla sain taas hauiksille ihan hitonmoiset poltteet, sanoin Kepalle, että nyt olen alkanut tietää mikä se pumppi on. Tai luulen ainakin tietäväni.


Siinä minä viime jouluna..

Eilen käytiin salilla myös, minä treenasin etureisiä. Neljää eri liikettä, reiden ojennus ja hack superina.


Meni suoraan kohteeseen, etureisille siis. Lisäksi vähän mahajumppaa. Sain sitten idean, että kokeilenpa uteliaisuuttani onko tullut mitää kehitystä. Tässä kun on menty yli kuukausi olkapäitäkin pitkillä sarjoilla ja pienemmillä painoilla niin en ole käsipainoilla pystypunnerrellut pitkään aikaan ihan normisti. Maksimissaan kymmenen kilon painoilla olen punnerrellut, seuraavat mahdolliset painot kun on meidän salilla 12,5kg. Viimeksi kokeillessani en edes tainnut saada niitä nostettua aloitusasentoon niin pyysinpä Kepaa tueksi,sanoin että olen tyytyväinen jos ne edes kerran nousisi. Nousihan ne, omin avuin montakin kertaa. Meinasinpa pomppia ilosta. Samoin kun vipareita kokeilin tehdä isommilla painoilla niin sekin sujui hyvin. Mielettömän hyvä fiilis tuosta. Sanoinkin Kepalle, että suuri asia minulle. Se jos mikä taas nostaa motivaatiota kun huomaa, että kehitystäkin tulee.


Happy me, treenin jälkeen. Loppupäivän aikana käytiin pari lenkkiä heittämässä pakkasessa. Olen kyllä nauttinut näistä vapaista, ilman aikatauluja. Ihanaa lojumista ja jopa telkkariakin on kerinnyt katsoa. Näillä mennään, vielä muutama vapaapäivä jäljellä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti