maanantai 23. kesäkuuta 2014

Suuntia?

Täytyy valittaa sen verran että...ei paljoa mieltä ylennä nämä "kesäsäät", ei tarvitse biksuja päälle vetää ja töissäkin saa päivät palella, argh. Hellettä en kaipaa mutta kyllä nyt lämpimämpi ja kesäinen ilma saisi olla. Salilla ei onneksi ole tarvinnut palella kun kunnolla on taas treenannut. Sunnuntaina käytiin Kepan kanssa treenaamassa, selkää treenailin hyvällä menestyksellä. Pitkästä aikaa touhusin kuulokkeet korvilla ja huomasin jälleen, että siitä saa lisäpuhtia.



Viikonlopun aikaan salilla oli hiljaisempaa, vain muutama treenaaja oli tuolloinkin meidän lisäksi. Taitaa ehkä salielämä muutenkin kesäaikaan vähän hiljentyä? Syksyllä tulee taas uusi ryntäys, kenties. Lauantaina tein siis takakoipia ja takapuolta, venyttelin silloin illalla ja eilenkin. Peräosasto on kyllä niin kipeä, että onpahan liikkuminen hankalaa pitkästä aikaa, huh. Jospa tästä selviää.


Sunnuntaina käytiin ystäväperheen luona kylässä, yhteisiä jutunaiheita aina kyllä löytyy ja uusia vinkkejäkin saa. Tuskailin ruokakyllästymistäni niin sainkin välipalavinkkejä, niitä sitten innoissaan toteuttamaan. Proteiinipannariahan joskus aiemminkin olen tehnyt, mutta nyt sain vähän erilaisen pannariohjeen jota vähän vielä sovelsin. Eli laitoin n.35 grammaa kaurahiutaleita, pari lusikallista maustamatonta rahkaa, 3 kananmunaa ja 2 kananmunan valkuaista. Päälle laitoin omenalohkoja ja kanelia. Sen sitten paistelin uunissa 200 asteessa. Ihan hyvää tuli vaikkakin hiukan mautonta. No, täytyy ensi kerralla lisätä vähän makeutusta sekaan.


Pannarin lisäksi kyhäsin vielä leipomisvimmassani banaanilettuja. Vatkasin vain siis muussattua banaania, kananmunia ja hiukan vaniljasokrua sekaisin ja paistoin pannulla. Ja tuli tosi hyviä, parempia kuin ne joita aiemmin olen tehnyt. Tällä kertaa laitoin Kepan ehdotuksesta tuota vaniljasokeria sekaan, liekö se tehnyt letuista vielä parempia.


Laiskuusvaiheesta on kaiketi päästy yli, toistaiseksi, toivottavasti. Tosin kurja sää syö minun lenkkeilyinnostusta joka on ollut viime aikoina muutenkin vähissä. Viime päivinä olen pohtinut jatkoa treenaukselle ja tavoitteille ym. Ystävän kanssa myös juttelin aiheesta. Tällä hetkellä tuntuu, että jatkan ainakin kesän ajan "omin nokkineni". Toki aion yrittää syödä mahdollisimman terveellisesti, säännöllisesti jne.niinkuin tähänkin asti ja kenties herkutella vähän viikonloppuisin jos siltä tuntuu. Treenata meinaan sen 4-5 kertaa viikossa niinkuin yleensä. Lihasryhmien jakamista pohdin miten jatkossa ne jakaisin, ehkä jatkossakin teen taka- ja etujalat eri päivinä. Kyllä tämä "suunnitelma" tästä taas hahmottuu. Pikkuhiljaa. Ei kai tässä ole kiire minnekkään..
Tuosta tuli vielä mieleen tuttavani jonka kanssa oli tänään puhetta painonpudotuksesta ym.siihen liittyvästä ja tästä minunkin "projektista". Hän pyysi voisinko ruveta hänen PP:ksi joka olisi kuulemma lyhenne personal psyykkarista:-) Se onkin iso osa koko touhusta, psyykkinen puoli. Sen miljoona kertaa olen ollut itsekkin lyömässä hanskoja tiskiin, varsinkin alkuun kun tuntui että muutokset eivät tapahdu niin nopeasti kuin olisi toivonut, eikä ylipainoa saanut hetkessä pois. Kärsivällisyyttä vaatii, ajoittain paljonkin. Ja itsekurin kehittämistä, ainakin itselläni. Huonompina hetkinä on vain yritettävä sitä motivaatiota ja tsemppiä kaivaa jostain. Ja niitä mahtuu matkan varrelle, niitä huonoja päiviäkin mutta onneksi myös enemmän niitä hyviä.

Tähän lopuksi muutama kuva sateiselta iltalenkiltä.




By the way, lopuksi piti kysyä, että kuunteletteko musiikkia treenatessa/urheillessa? Millainen musiikki on parasta treenimusiikkia?

4 kommenttia:

  1. Heips. Luulin kommentoineeni jo aikasempaan postaukseen mutta en löytänyt mistään. Ehkä olikin jäänyt ajatuksen asteelle :D

    Sulla on aina kivoja kuvia. Tietenkin helpottaa jos on kaveri salilla joka voi kuvata, ite on hiukan hankalaa kuvata selkää samalla kun vetää ylätaljaa. Tai ehkä sekin on vaan harjoituksen puutetta. :D

    Kuuntelen musaa, aina. Ihan siks ettei tarvi kuunnella miesten juoruilua. Miehet juttelee uskomattoman paljon treenatessaan, tuntuu että keskittyvät enemmän siihen keskusteluun ja saunomiseen. Joskus tekis mieli sanoa jos vaikka menisitte suoraan sinne saunaan jutskaamaan, säästätte aikaanne ja kanssa treenajien korvia. :D
    Ja lenkillä myös aina musat korvilla. Musa aina samaa, kappaleita monia satoja ja aina masiina soittaa samaa. Ärsyttävää :-)

    Ja tavoitteita mietitään täälläkin suunnalla, mikä saa jatkamaan. Jatketaan miettimistä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole tullut aiempia kommentteja:-/ Ja kiitos, tykkään valokuvista hirmuisesti ja tykkään räpsiä niitä varsinkin luonnosta tms.
      Samoja huomioita minullakin joistakin miehistä, siinä jutellessa ja istuessa sitten varataan laitteita pitemmäksi aikaa...

      Poista
  2. Tuo PP on ihan loistava ajatus! Ehkä sellainen löytyisi myös miule. Tai toki tämä virtuaalitodellisuus on ihan jees, mutta livenäkin olisi kiva :).
    Ehkä joku salini urhoista alkaisi.

    Itse en kuuntele musaa kuin juoksemassa. Tykkään ajatella kävellessä ja salille mennessä en.jaksa.miettiä.mitä kuuntelen ja miten. Se on jotenkin niin vaikeaa tämän puhelimen kanssa.

    :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sun täytyy kysyä niiltä urhoilta :-D

      Poista